27.3.22

12 / 86 ( 6.50 - 19.56 )

On helpompi osoittaa ongelmia kuin korjata niitä. Suomalaisessa maataloudessa on paljon pielessä jo nimestä lähtien. Muualla maailmassa puhutaan agrikulttuurista. 

Hamppupeltoja sodan keskelle?  

Heti kun pitäisi kirjoittaa aiheesta josta oikeasti uskoisi tietävänsä jotain, törmää vain lopputulokseen ettei sitä oikeastaan tiedäkään paljoa mitään. Toisaalta ruuan tuotanto ei ole nykypäivänä kovinkaan yksinkertainen asia, jos se on sitä koskaan ollutkaan. Nykyihmisen on vain helppo unohtaa ravinnon hankkimisen vaivalloisuus samotessaan pitkin automarketin loputtomalta tuntuvaa leikkelehyllyä. 

Kirjoituksen aloittanut lause tuli vastaan Peter Santanellon uusimmassa YouTube-jaksossa, joka on tehty yhdessä Soft White Underbelly -nimistä kanavaa tuottavan Mark Laitan kanssa. Vaihtelun vuoksi on hyvä muistaa, että muuallakin maapallolla ongelmat jatkuvat. Jokunen päivä sitten tuli vastaan uutinen, jossa kerrotaan molempien napa-alueiden olevan tällä hetkellä huomattavasti normaalia lämpimämpiä. Jos tulevasta kasvukaudesta tulee olosuhteiden puolesta haastava useammassa maassa, on mahdollista että nälkää nähdään muuallakin kuin Afrikassa. Siellä se lienee jo enemmän kuin todennäköistä. 

Heatwaves at both of Earth’s poles alarm climate scientists: Antarctic areas reach 40C above normal at same time as north pole regions hit 30C above usual levels

---

On ollut sinällään järkyttävää huomata, kuinka vähän sitä loppujen lopuksi tietää näiden opiskeluvuosien jälkeenkin edes suomalaisesta maataloudesta. Ehkä olen ollut vain äärimmäisen laiska opiskelija. Ehkä ei ole nähty tarpeelliseksi sisällyttää leikattuihin opetustunteihin asiaa globaalista maatalouspolitiikasta, EU-politiikkakin on jäänyt ehkä lähinnä erinäisten tukien käsittelyksi... Mitä siis tiesin Ukrainan maataloudesta ennestään: se on ravinteikasta mustan mullan aluetta, ilmasto suosii viljanviljelyä ja olettamuksenani oli, että nähtävissä on edelleen neuvostoajan kollektiivisen maatalouden jäänteitä. Ilmeisesti maareformi on jollain tasolla edelleen kesken, ja tilanne on jatkunut samankaltaisena koko 2000-luvun. Tällaisen kuvan sain nopealla vilkaisulla ucab:n tarjoamasta datasta. Mielenkiintoista kuinka sotatila ja jälleenrakennus tulevat vaikuttamaan maaomistuksiin ja saadaanko asiassa tehtyä merkittäviä uudistuksia. 

Suomeen verrattuna keskimääräinen tilakoko vaikuttaa olevan huomattavasti suurempi, mutta muuten maatalous nojaa samoihin peruspilareihin kuin muuallakin Euroopassa: kemiallisiin lannoitteisiin, kemiallisiin kasvinsuojeluaineisiin ja fossiilisiin polttoaineisiin. Ilmeisesti luomutuotantoakin harjoitetaan jossain määrin, tiedän että ainakin yksi luomutuottajien yhdistys maasta löytyy, todennäköisesti useampikin. 

Sowing has begun in Ukraine. Here are the three main problems that Ukrainian agricultural exports will face (Delo.ua, 25.3.2022. Chromen tarjoama käännös) Artikkelissa mainitaan suurimmiksi ongelmiksi viljeltävän pinta-alan väheneminen yleisesti sotatointen takia, tilanteen aiheuttamat kokonaismuutokset kylvö- ja viljelysuunnitelmissa sekä logistiset ongelmat: sekä maataloustuotteiden vienti satamien kautta että tuotantopanosten kuljetus etenkin Venäjältä ja Valkovenäjältä  ovat käytännössä mahdottomia tällä hetkellä. Maatalouden vaatiman polttoaineen jakelu on häiriintynyt ja venäläiset joukot ovat varastelleet sekä dieseliä että maataloustuotteita. Kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden osalta tilanne ei tällä kasvukaudella ymmärtääkseni ole katastrofaalinen, mutta saatavuus- ja talousongelmat tulevat varmasti vaikuttamaan huomattavasti tulevina vuosina. ‘Russian soldiers took over my farm’: the battle for food supplies in Ukraine (The Guardian 16.3.2022)

Globaali elintarvikefinanssipolitiikka on itselleni edelleen lähes täysi mysteeri. Pieneen järkeeni ei vain mahdu, miten sato voidaan myydä jo ennen kun sitä on edes kylvetty. Mihin tai miksi ruokapulaa tarvitaan tässä kuviossa? 


Edellinen suurempi heilahtelu vehnän hinnassa maailmanmarkkinoilla antoi kipinän arabikeväälle. Uskon että tämän sodan seuraukset eivät tule aiheuttamaan vain pelkkää heilahtelua, vaan jotain maanjäristykseen verrattavaa liikehdintää. Eikä tuo liike tule vaikuttamaan pelkkiin rahavirtoihin. Eiköhän Euroopassa tulla näkemään viimeistään ensi vuonna myös toisinto vuodesta 2015, todennäköisesti vain huomattavasti isommassa mittakaavassa. Pessimistinä voisin arvella että tämä olisi jopa jossain määrin suunniteltua. Ehkäpä paheksutut kehitysapuun suunnatut varat ovatkin vain sammutuskaluston hankkimista ennakkoon. Ehkä järkevämpää olisi kuitenkin olla sytyttämättä maailmaa palamaan. 

Jottei tästä kirjoituksesta tulisi pitkää kuin nälkävuosi, pitänee jättää Suomen maataloustilanteen pohtiminen myöhemmäksi. Yksi syy miksi lähdin alaa opiskelemaan, oli vuosikymmenen jatkunut tunne siitä, että jokin on sen suhteen menossa pahasti vinoon. Nyt näen ehkä ongelmat entistä selvemmin, mutten vieläkään osaa antaa niihin järkeviä ratkaisuja. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti