28.2.23

9 / 59 ( 7.36 - 17.24 )

Kevät keikkuen tulevi. Yötaivasta ovat satunnaisesti värittäneet monissa väreissä leiskuvat revontulet. Joskus päivisin maisemaa ovat hallinneet kaikki harmaan sävyt. 


Vuosipäivä jollaista ei pitäisi viettää, oli ja meni. Muutamana päivänä mielenkiintoisten uutisten lukemisessa meni pitkälle iltapäivään, eilen lukulista näytti jo huomattavasti lyhyemmältä. Hyvähän se on, ettei mediassa ole asiaa vielä unohdettu. 

Viime viikon datavirran tarkempi ajattelu tai siitä kirjoittaminen pääsi hieman venähtämään. Eilen otin itseäni niskasta kiinni ja sain vihdoin luettua YK:n yleiskokouksessa 22. - 23.2. käsitellyn päätöslauselmaesityksen, joka hyväksyttiin merkittävällä enemmistöllä. Kuuntelin tuon erityisistunnon suorat lähetykset molempina päivinä, tosin ehkä hieman puolella korvalla. Useat jäsenmaat kertoivat kantansa lähes sanasta sanaan samoin virkkein, mikä on tietenkin hyvä asia. Muutamat maat käyttivät tilaisuuden itsekehuun Ukrainaan lähetetyn avun suhteen ja tietyt valtiot edustivat toki vastakkaista mielipidettä koko tilanteesta. Korvaani tarttui kuitenkin useammasta suusta kuultuna, joko selvin sanoin tai hieman kiertäen, kritisointia siitä että tämänkaltainen sotatilanne on jatkunut jo vuoden, asiasta on pidetty jo lukuisia YK:n istuntoja, eikä tilanne oikeastaan ole edes osoittamassa muutoksen merkkejä parempaan suuntaan. Alkaako diplomatia jo itsekin epäillä itseään? 

Edellä mainittuun päätöslauselmaan yritettiin myös ajaa muutoksia nimellisesti valkovenäjän aloitteesta. Muutosehdotukset eivät menneet äänestyksessä läpi, mutta toinen niistä sai kuitenkin enemmän kannatusta, kuin mitä varsinaisella päätöslauselmalla oli vastustajia. Muutosehdotuksessa päätöslauselmaan olisi lisätty kohdat 

"Noting with concern the continuing supply of weapons by third parties to the zone of conflict that obstructs the prospects for sustainable peace" 
ja 
"Also calls upon Member States to refrain from sending weapons to the zone of conflict"


Mielenkiintoisesti kannattavia osapuolia olivat muun muassa Iran, Kiina ja Pohjois-Korea, joiden kaikkien on median mukaan väitetty tai epäilty toimittavan tai suunnittelevan asetoimituksia venäjälle. Egypti ja Honduras olivat ainoita maita, jotka kannattivat sekä muutosehdotusta että lopullista päätöslauselmaa. Jos en väärin kuunnellut, ainakin Nicaragua lisättiin ennen äänestystä tämän ehdotuksen sponsoroijaksi. 


Kiinan ulkoministeriökin julkaisi oman kannanottonsa Ukrainan tilanteeseen 24.2. Jos oma tulkintani oikoisi hieman mutkissa, voisi vetää johtopäätöksiä, että Kiina tahtoo NATO:n lakkautettavaksi ja yksipuolisesti asetetut pakotteet laittomiksi. Lieneekö tämä osoitus pakotteiden todellisesta tehosta, vai nähdäänkö idästä päin jotain, mikä lännessä on jäänyt varjoon asian suhteen. Muuten kiinalainen rauhansuunnitelma on ainakin oman tulkintani mukaan taiten laadittu, mutta halpa kopio. 

Myös Intialla oli oma vuoronsa selventää kantaansa Ukrainan sotaan, kun maassa järjestettiin G20-maiden kokous. Maa ei vieläkään tuomitse venäjän hyökkäystä, mutta suostuu jo kutsumaan sitä kokouksen yhteenvetoraportissa termillä "war". Ehkä kyseessä on ollut vain tahaton lipsahdus, tai sitten Intiaa ei vain enää kiinnosta kumarrella kohti pohjoista. 

Oman rauhanehdotuksensa pääsi sanomaan ääneen myös nimettömänä pysytellyt henkilö, joka Ylen julkaisemassa artikkelissa totesi, että "Ukraina joutuu luopumaan Venäjän valtaamista alueista ... Se täytyy hyväksyä, kuten meilläkin talvisodassa. Sille ei voi mitään." Toisenlaisia ajatuksia Ukrainan mahdollisuuksista oli tarjolla lahden takaa Helsingin Sanomien toimittamana. 


Itse uskon tällä hetkellä, että jos Ukrainan virallisesti tunnustettuja rajoja joudutaan muuttamaan toisen valtion osoittaman aggression seurauksena, se tulee aiheuttamaan vastaavanlaisia konflikteja lähitulevaisuudessa todennäköisemmin kuin verrattuna tilanteeseen, jossa nyt pyritään käyttämään voimaa tilanteen vaatimalla tavalla ja puolustamaan jokaisen vapaan valtion oikeutta tunnustettuun itsenäisyyteensä. 

Koska kirjoituksen teemana ovat olleet numeroidut listat, loppuun vielä kannanotto Ukrainalaisesta näkökulmasta. 5 facts about the war after a year of active war

18.2.23

7 / 49 ( 8.15 - 16.48 )

Ylösnousevaa käyrää on nähty enemmän ja vähemmän tunnistamattomien pallonmuotoisten esineiden esiintymismäärissä ympäri palloa. Muutoin uutisviikko on koostunut paljolti ympäripyöreistä puheista puolustuspolitiikkaan liittyvissä piireissä. Ensi viikolla pidot luultavasti vain paranevat. 


Sattumaako vain, keskiviikkona uutisoitiin Frankfurtin lentokentällä kaaosta aiheuttaneesta piuhaongelmasta, jos Helsingin Sanomien artikkelin otsikkoa hieman lainataan. Samana päivänä venäläinen Газета.ru julkaisi artikkelin, jossa hakkeriryhmä KillMilk kertoo aiheuttaneensa huomattavia häiriöitä Lufthansan tietoliikenneverkossa. Jostain syystä Bloggerin statistiikka näytti keskiviikkona tässä blogissa huomattavan suurta kävijämäärää parin tunnin ajanjaksolla puolen päivän tienoilla. Kaikkia käyntejä yhdistivät samat parametrit Android/Chrome/Suomi. Normaalisti tai useimmiten vastaavanlaisen liikehdinnän kombinaatio vaikuttaa olevan Linux/Chrome/USA. Mielenkiintoista tai sitten ei. Jokainen on botti kunnes toisin todistetaan.

Российские хакеры Killnet взяли ответственность за сбой в работе авиаперевозчика Lufthansa (Google Translate: Russian Killnet hackers claim responsibility for Lufthansa crash, Газета.ru, 15.2.2023)

Edellisessä kirjoituksessa linkitetyssä artikkelissakin esiin pullahtaneet kananmunat päätyivät pyörimään myös Helsingin Sanomien sivuille. Siitäkin huolimatta Олексій Резніков on edustanut maataan tälläkin viikolla. Jostain syystä tuo HS:n korruptioartikkeli toi mieleeni toisen julkaisun viime keväältä. Joskus tuntuu että mediakenttää vaivaa jonkinlainen likinäköisyys. 


Ukrainan naapurimaassa Moldovassa raivattiin jälleen ohjusjäänteitä pelloilta. Myös maan eronnut pääministeri Наталья Гаврилица tuli uudemman kerran otsikoissa vastaan, tällä kertaa liittyen Ukrainan ulkoministeriön tiedottajan Олег Ніколенко:n julkaisuun, jossa hän kommentoi Financial Times:ssä julkaistun artikkelin oikeellisuutta. Tutun kuuloisia väitteitä aseiden salakuljetuksesta on näkynyt suomalaisessakin mediassa, todisteista asiasta ei tosin ole sen suuremmin uutisoitu ja asiaa taustoittavat tai oikaisevat artikkelitkin ovat saattaneet joiltain tahoilta jäädä julkaisematta. Hieman joutui muistia kaivelemaan, että löysin oikeat osoitteet liittyville artikkeleille. Olin varma että asia oli tapetilla jo loppukesästä, mutta uutisten päivämäärät vaikuttavat kovin syksyisiltä. Huomaa kyllä ettei vuoden jälkeen enää ihan tarkalleen muista kaikkea, mitä ei ole tullut lisättyä kirjanmerkkeihin tai kuvakaappauksiin.  


Tällä viikolla vastaan tuli myös Ulkopoliittisen instituutin Jyri Lavikaisen tuore julkaisu aiheena ydinasepelotteet Ukrainan sodan aikana. Yhtenä seikkana on esiin nostettu median tahattomatkin vaikutukset suureen yleisöön venäjän ydinaseuhkailusta uutisoidessa ja tästä muodostuvan yleisen mielipiteen vaikutukset päättäjiin, kun käsitellään Ukrainan (aseellista) avustamista. Lavikaisen nimi oli jostain jäänyt mieleen ja kirjanmerkeistä löytyikin sillä hakemalla kohta vuoden vanha podcast-jakso. Silloin häneltä kysyttäessä venäjän ydinaseiden käytöstä, vastaus oli kohdassa 46:30 seuraavanlainen: "Ydinaseiden käytössä on vain se ongelma, että mihin niitä tarvitaan siellä? Venäjällä on kyllä sitä tykistöä sen verran, että se voi laittaa kaiken matalaksi". Oma mielipiteenikin on, että jos venäjä tässä sodassa ydinaseita tulisi käyttämään, kohteena ei välttämättä olisi Ukraina. Mutta paljon on tapahtunut sellaista, minkä ei olisi pitänyt tapahtua. Vain aika näyttää. 

11.2.23

6 / 42 ( 8.41 - 16.21 )

Turistit matkustavat tänne pohjolan perukoille nähdäkseen revontulia. Niitä jahdataan yötä myöten vaikka todennäköisyydet esiintymiselle olisivat kuinka mitättömät. Paikallinen istuu kotonaan ja toteaa että onhan noita nähty. 

Kuinka monta brittiä tarvitaan asentamaan punainen matto? (Kuvakaappaus HS:n esittämästä videomateriaalista)

Lähdin edellisen blogikirjoituksen julkaistuani nauttimaan yhdestä talven parhaimmista luontoelämyksistä, eli täysikuun valossa metsässä liikkumisesta. Vielä astetta paremman kokemuksesta saa hieman myöhemmin keväällä, kun pöllöt aloittavat soitimensa. Nyt oli vielä hiljaista. Pitää kuitenkin nauttia kun voi, saattaahan käydä niin että tulevina kuutamoöinä on taas täysin pilvistä. 

Kiipesin mäen päälle tiirailemaan taivaalle. Olin jo hyvän tovin tuijotellut kohti itää, kun keskelle näkökenttää osui muutaman sekunnin mittainen tähdenlento. Todennäköisesti jotain avaruusromua paloi ilmakehässä, mutten silti voinut olla toivomatta. 

Kävellessäni kotiinpäin läpi yön palavien katuvalojen loisteessa huomasin taivaalla liikettä. En ole varmaan ikinä ennen nähnyt niin kirkkaita ja vihreänpunaisina loistavia revontulia suoraan yläpuolella. Ohimenevän hetken ne tanssivat ja katosivat. Vartissa olin kotona ja ovesta kuljettuani ensimmäiseksi silmiini osui, että mikron kello näytti 3:33. Seuraavana aamuna uutisia lukiessani mietin, miten jotkin asiat vain sattuvat tapahtumaan yhtä aikaa. Pitänee myös jatkossa tarkkailla tähdenlentoja suuremmitta toiveitta. 

Turkin ja Syyrian alueella tapahtunut voimakas maanjäristys on pitänyt mediat kiireisinä. Euroopassa otsikoihin nousi myös Zelenskyn kiertomatka Lontoosta Ranskan kautta Brysseliin. Torstaipäivänä uutisoitiin, että Zelensky matkusti EU:n huippukokoukseen yhdessä presidentti Macronin kanssa. Illemmalla L'escadron de transport 00.060:n laivastoon kuuluva kone lentelikin Belgiasta Puolan Rzeszówiin. Seuraavana aamuna myös läntinen Ukraina sai taas osansa venäjän ohjushyökkäyksestä, vaikka ilmatorjunta ilmeisesti toimikin hyvällä onnistumisprosentilla. Kotimaiseenkin mediaan ehti tieto, että osa venäjän Mustalta mereltä laukaisemista ohjuksista olisi lentänyt Romanian ilmatilan kautta, mutta myöhemmin sitä korjattiin, että ohjuksia olikin ollut vain Moldovan ilmatilassa. Ei siis edes uutinen. 

Kaiken tämän keskellä yritykset nostaa Nord Streamia takaisin otsikoihin ovat hukkuneet taustakohinaan. Venäjäkin taisi unohtaa syyttäneensä asiasta jo brittejä. Nord Stream -syyllistä ei välttämättä paljasteta, vaikka se tiedettäisiin, arvioi tutkimus­sukeltaja (HS, 10.2.2023). 

Kun laineet kiinalaisen vakoilupallon laskeutumisesta alkoivat osoittaa laantumisen merkkejä, Yhdysvaltain ilmavoimat käväisi jo ampumassa alas seuraavan kohteen. Satuin osumaan HS:n artikkeliin samaan aikaan kun Pentagonista lähetettiin suoraa tiedotustilaisuutta ja korvaani tarttui edustajan ilmeisen tahaton lipsahdus, että kyseessä oli "aircraft", joka tosin korjattiin saman tien termillä "object". Miehittämättömäksi tämä tuntematonta alkuperää oleva, auton kokoinen kohde sentään oli määritelty, ehkä saamme myöhemmin tietää, oliko kyseessä unidentified flying object (ufo) vai unmanned aircraft eli drone ja mistä se oli peräisin. 

Muutama muu viikon aikana vastaan tullut lukukelpoinen artikkeli:

Discussion paper on myths and lessons from Russia’s war in Ukraine. Viron puolustusministeriön julkaisu, joka alkaa toteamuksella Euroopan olevan sodassa. 

Олексій Резніков: Я вже несу репутаційну відповідальність за скандали в Міністерстві (УКРАЇНСЬКА ПРАВДА, 5.2.2023, Google translate: Oleksiy Reznikov: I already bear reputational responsibility for scandals in the Ministry) 
Muutoksen tuulet ovat yrittäneet luutia Reznikoviakin menemään, mutta ilmeisesti pölyn laskeuduttua on todettu Ukrainan puolustusministerin olevan yhä sijoillaan. Medialla on ollut vaikeuksia päättää mielipidettään asiasta. 

6.2.23

5 / 36 ( 9.04 - 15.58 )

Ulkona on täysikuu. Pilvet ovat väistyneet. Jokohan helmipöllöt huhuilevat?


Siinähän on selkeästi koira, joka ravistelee tyhjentynyttä ilmapalloa. Kiinalaiseksi vakoilupalloksi kuvailtu lentävä esine ammuttiin alas mediahuomion saattelemana. Saa nähdä vaipuuko aihe valtavirrasta pinnan alle yhtä nopeasti, kuin moni muukin viime aikojen mediaspektaakkeli. 

Kuluneella viikolla kotimaisessa mediassa nostateltiin aihetta vuoden 2022 maaliskuulta, jolloin  uutisoitiin Suomessa havaituista häiriöistä lentokoneiden GPS-signaalijärjestelmissä, koskien etenkin laskeutumisvaihetta. Itärajan läheisyydessä signaalihäiriöt eivät tosin ole olleet ennenkään harvinaisia, älykello kädessä juosseet ovat saattaneet kotona huomata kirmanneensa pitkin Laatokan pintaa tallentamansa datan mukaan. 

Katkennut yhteys (Yle, 31.1.2023)

Omien havaintojeni mukaan lentokoneiden sijaintidataa avoimesti jakavissa palveluissa Flightradar24:ssa ja ADS-B Exchangessa on enemmän ja vähemmän aina esiintynyt virheellistä dataa koneiden esitetyn sijainnin suhteessa todelliseen, tai sitten EFHK:lla olisi jätetty uutisoimatta melko monesta pöpelikköön päätyneestä koneesta. Viime vuosina tosin dataesityksen tarkkuus on parantunut kyseisen kentän kohdalla huomattavasti. Jonkin aikaa sitten löysin sivuston GPSJam, joka kerää ja esittää lentokoneiden sijaintisignaaleissa havaittujen häiriöiden yleisyyttä ADS-B Exchangen tarjoamassa datassa. En osaa sanoa palvelun oikeellisuudesta, ainakaan aivan kaikkia itse havaitsemiani häiriöitä se ei ole rekisteröinyt. 

Miten venäjälle rekisteröity kone lentää Euroopan ilmatilassa? Koska asiasta ei nostettu kohua, kyseessä lienee vain tilapäinen häiriö. 

Tämäkin kone laskeutui käydyn radiokeskustelun perusteella ongelmitta Šeremetjevoon.

Olen jonkin aikaa seuraillut UUEE:tä eli moskovan Šeremetjevon kansainvälistä lentoasemaa sekä edellä mainittujen verkkosivustojen, että LiveATC:n tarjoaman radioliikennekanavan kautta. Laitoin tätä kirjoittaessani sen taustalle pyörimään ja jonkin ajan kuluttua kiinnitin huomiota häiriöääniin, joiden kaltaisia ei ole aiemmin tullut kuunnellessa vastaan. Samaan aikaan kentältä lähteneiden koneiden sijaintidatassa oli fr24:ssa selkeitä häiriöitä. Näitä datahäiriöitä esiintyy omien havaintojeni mukaan melko säännönmukaisesti tiettyihin kellonaikoihin. Olisi mielenkiintoista tietää, missä kohtaa virhe syntyy: palvelun käsittelemässä datassa, dataa lähettävässä kohteessa, vai liittyykö se jotenkin kolmannen osapuolen toimintaan. 


On vaikea sanoa, milloin kyseessä on todellinen poikkeustilanne ja milloin asia vain esitetään, niin kuin se olisi poikkeuksellista tai muuten merkille pantavaa. Vähemmän on kiihkeimmän uutisoinnin laannuttua tullut vastaan artikkeleita Nord Streamista, katkenneista yhteyskaapeleista tai kirjepommeista. Jos tulevina viikkoina vastaavat tapahtumat tulevat entistä useammin ylittämään uutiskynnyksen, johtuuko se siitä, että niitä tapahtuu poikkeuksellisesti? Vai uutisoidaanko niistä vain herkemmällä tutkalla?