18.2.23

7 / 49 ( 8.15 - 16.48 )

Ylösnousevaa käyrää on nähty enemmän ja vähemmän tunnistamattomien pallonmuotoisten esineiden esiintymismäärissä ympäri palloa. Muutoin uutisviikko on koostunut paljolti ympäripyöreistä puheista puolustuspolitiikkaan liittyvissä piireissä. Ensi viikolla pidot luultavasti vain paranevat. 


Sattumaako vain, keskiviikkona uutisoitiin Frankfurtin lentokentällä kaaosta aiheuttaneesta piuhaongelmasta, jos Helsingin Sanomien artikkelin otsikkoa hieman lainataan. Samana päivänä venäläinen Газета.ru julkaisi artikkelin, jossa hakkeriryhmä KillMilk kertoo aiheuttaneensa huomattavia häiriöitä Lufthansan tietoliikenneverkossa. Jostain syystä Bloggerin statistiikka näytti keskiviikkona tässä blogissa huomattavan suurta kävijämäärää parin tunnin ajanjaksolla puolen päivän tienoilla. Kaikkia käyntejä yhdistivät samat parametrit Android/Chrome/Suomi. Normaalisti tai useimmiten vastaavanlaisen liikehdinnän kombinaatio vaikuttaa olevan Linux/Chrome/USA. Mielenkiintoista tai sitten ei. Jokainen on botti kunnes toisin todistetaan.

Российские хакеры Killnet взяли ответственность за сбой в работе авиаперевозчика Lufthansa (Google Translate: Russian Killnet hackers claim responsibility for Lufthansa crash, Газета.ru, 15.2.2023)

Edellisessä kirjoituksessa linkitetyssä artikkelissakin esiin pullahtaneet kananmunat päätyivät pyörimään myös Helsingin Sanomien sivuille. Siitäkin huolimatta Олексій Резніков on edustanut maataan tälläkin viikolla. Jostain syystä tuo HS:n korruptioartikkeli toi mieleeni toisen julkaisun viime keväältä. Joskus tuntuu että mediakenttää vaivaa jonkinlainen likinäköisyys. 


Ukrainan naapurimaassa Moldovassa raivattiin jälleen ohjusjäänteitä pelloilta. Myös maan eronnut pääministeri Наталья Гаврилица tuli uudemman kerran otsikoissa vastaan, tällä kertaa liittyen Ukrainan ulkoministeriön tiedottajan Олег Ніколенко:n julkaisuun, jossa hän kommentoi Financial Times:ssä julkaistun artikkelin oikeellisuutta. Tutun kuuloisia väitteitä aseiden salakuljetuksesta on näkynyt suomalaisessakin mediassa, todisteista asiasta ei tosin ole sen suuremmin uutisoitu ja asiaa taustoittavat tai oikaisevat artikkelitkin ovat saattaneet joiltain tahoilta jäädä julkaisematta. Hieman joutui muistia kaivelemaan, että löysin oikeat osoitteet liittyville artikkeleille. Olin varma että asia oli tapetilla jo loppukesästä, mutta uutisten päivämäärät vaikuttavat kovin syksyisiltä. Huomaa kyllä ettei vuoden jälkeen enää ihan tarkalleen muista kaikkea, mitä ei ole tullut lisättyä kirjanmerkkeihin tai kuvakaappauksiin.  


Tällä viikolla vastaan tuli myös Ulkopoliittisen instituutin Jyri Lavikaisen tuore julkaisu aiheena ydinasepelotteet Ukrainan sodan aikana. Yhtenä seikkana on esiin nostettu median tahattomatkin vaikutukset suureen yleisöön venäjän ydinaseuhkailusta uutisoidessa ja tästä muodostuvan yleisen mielipiteen vaikutukset päättäjiin, kun käsitellään Ukrainan (aseellista) avustamista. Lavikaisen nimi oli jostain jäänyt mieleen ja kirjanmerkeistä löytyikin sillä hakemalla kohta vuoden vanha podcast-jakso. Silloin häneltä kysyttäessä venäjän ydinaseiden käytöstä, vastaus oli kohdassa 46:30 seuraavanlainen: "Ydinaseiden käytössä on vain se ongelma, että mihin niitä tarvitaan siellä? Venäjällä on kyllä sitä tykistöä sen verran, että se voi laittaa kaiken matalaksi". Oma mielipiteenikin on, että jos venäjä tässä sodassa ydinaseita tulisi käyttämään, kohteena ei välttämättä olisi Ukraina. Mutta paljon on tapahtunut sellaista, minkä ei olisi pitänyt tapahtua. Vain aika näyttää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti