16 / 111

Vuonna 2012 on näköjään myös ollut mureneva pohja.

Ajattelin kertoa teille sitruuna-marenkipiiraasta. Tai sitruuna-marenkipiirakasta, tai sitruuna-marenkitortusta. Viimeksi mainitulla termillä löytyy eniten tuloksia Google-haulla, piirakalla vähiten. Torttupohjalla voidaan tarkoittaa kakkutaikinasta tehtyä, marjoilla ja kermavaahdolla koristeltavaa kahvipöydän tarjottavaa, tai voitaikinasta tehtyä joulutorttuaihiota. Piirakkapohja voi olla alustana suolaiselle tai makealle täytteelle, tai riisipuurolle. Iloisesti ovat käsitteet sekaisin suomen kielessä.

Ensimmäisen sitruuna-marenkipiiraani tein todennäköisesti kouluaikoina. Resepti oli oppikirjasta ja se oli todella huonosti toimiva, niin kuin moni muukin resepti siinä kirjassa. Kuvituskin oli useissa tapauksissa sellainen, ettei kuvankaltaista annosta olisi voinut tarjota asiakkaalle, vaan se näytti selkeästi epäonnistuneelta. Eihän se nyt ole niin justiinsa.

Olen jo pitkään tehnyt piiraan suunnilleen samalla ohjeella, joka on ilmeisesti alun perin julkaistu Keskisuomalaisessa.

Taikina:

100 g margariinia tai voita

3 dl vehnäjauhoja

2 rkl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 rkl vettä

Täyte:

1,5 dl sokeria

2 dl vettä

1 dl sitruunamehua

Kahden sitruunan kuori raastettuna

3 rkl maissitärkkelystä

4 keltuaista

50 g voita

1 rkl vaniljasokeria

Marenki:

4 valkuaista

1,5 dl sokeria

Yleensä teen pohjan puolitoistakertaisella ohjeella ja vähennän sokeria jokaisesta kerroksesta. Lopputulos on hyvin usein hieman vaihteleva, koska olen huono mittaamaan ainesosia kovin tarkkaan ja käytän niitä soveltavia ainesosia, joita kaapista sattuu löytymään. Tällä kertaa pohjaan meni vajaan desin verran spelttijauhoa ja reilu teelusikallinen englantilaista leivinjauhetta joka sisältää määrittelemättömän määrän vehnäjauhoa. Pohjan rakenteesta tuli hauskan ilmava, mutta se murenee melko voimakkaasti. Joskus olen kyllä onnistunut aikaansaamaan koossapysyvän ja kosteahkonkin pohjan suunnilleen yllämainitulla ohjeella... 

Pidän tästä ohjeesta, koska siihen käytetään tasamäärä keltuaisia ja valkuaisia. Tällä kertaa käytin 1,5 sitruunan kuoret ja mehun, makua on riittävästi. Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä täytteen perunatärkkelyksellä, koska en viitsinyt ostaa maissi- tai ohratärkkelystä kuvitellen perunajauhon tulevan käytetyksi todennäköisemmin muuhunkin. Kaikilla lopputulos on ollut suunnilleen samanlainen, perunatärkkelyksellä täytteestä tulee kirkasta ainakin kun jättää voin pois. 

Käytin tällä kertaa koko ohjeeseen osin raffinoitua ruokosokeria, muistaakseni olen kokeillut myös raffinoimatonta ruokosokeria ja tavallista juurikassokeria. Marengista tuli tällä kertaa todella tilavaa ja kovaa, oli jopa vaikeuksia saada sitä lusikalla levitettyä. Yleensä leivon pohjan ennakkoon ja joskus olen pakastanut sen ennen marenkikuorrutusta, tällä kertaa tein koko piiraan yhdellä rupeamalla. Pursotinpussi ja tylla olisi tietenkin siisti tapa saada marenki levitetyksi... Brittiohjeissa näyttää marengin paahtamiseen olevan tapana käyttää matalaa uunilämpötilaa ja pidempää aikaa, suomalaisissa ohjeissa useimmiten korkeaa lämpöä ja alle kymmenen minuutin paistoaikaa. Pitäisi ehkä kokeilla sveitsiläistä tai italialaista marenkia, tosin niihinkin olisi sitten kiva ottaa vähän väriä ja se taas vaatisi tohon hankkimista. Ei ole kokin helppoa elää ilman kunnollista keittiötä ja sen välineitä. 

Vuodelta 2011. Huomaa kyllä, kuinka paljon kännykkäkameroiden laatu on mennyt eteenpäin vuosien varrella, vaikka nykyinenkin puhelimeni on vuodelta 2014.