6 / 34 ( 9.10 - 15.51 )

Maailma matkaa radallaan. Päivä nousee uudestaan. Ei mikään muutu milloinkaan.

Kirjoittaminen on tuntunut niin turhanpäiväiseltä, että on pakko aloittaakin lainaamalla A. Kelaa. Se tosin on muuttunut, että katselen nykyään ikkunastani hieman toisennäköistä koivupuuta. Ajauduin pohtimaan, kirjoitetaanko toisen näköinen erikseen vai yhteen, ja päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, koska työ- ja elinkeinoministeriökin näyttää käyttävän kyseistä muotoa raporttinsa otsikossa. Kirjoitetaanko ministeriöt isolla vai pienellä alkukirjaimella? Kirjoitustaito rapistuu käytön puutteessa!

Melko rapistunut eli kansankielisesti laho oli edellisen talon pihamaalla seissyt koivukin. Jokaisena tuulisena päivänä sai jännittää, romahtaako se auton päälle. Toki itse talokin tuntui pahimmissa myrskypuuskissa heilahtelevan huolestuttavasti. Uuden asunnon entistä ylellisempiin ominaisuuksiin kuuluu myös yhden sijaan kaksi ikkunaa, mikä on luonut merkittävää edistystä ripsiäisrintamalla. Invaasio on lähes pysähtynyt ja hyökkäys on saatu rajattua yhteen huoneeseen. Täysikasvuisia yksilöitä on koko talven aikana näkynyt vain muutamia kappaleita, eikä vaurioita kasveissa ole ollut havaittavissa. Ehkä tästä vielä selvitään.

Maailmalla konfliktit pysyvät toisaalta ennallaan, toisaalla leimahtelevat yllättävissäkin sijainneissa. Tuntuu uskomattomalta että Euroopassa eletään kohta jo sotavuotta 12 tai 4. Ensimmäistä kertaa sitten 90-luvun ja paperisten sanomalehtien, koin vastenmielisyyttä aloittaa aamuni lukemalla uutisia. Selaimen välilehtiin jäi artikkeleita roikkumaan päiväkausiksi. Sivuhuomiona todettakoon, että Helsingin Sanomat lakkautti yhtäjaksoisen Ukraina-seuranta -artikkelin jo kolmisen kuukautta sitten. Yle sentään vielä jaksaa raportoida lähes reaaliaikaisesti. Toki jatkuvaa tapahtumapäivitystä valuu silmien eteen sosiaalisen median kautta. Ehkä suurempi yleisö ei enää jaksa klikkailla. 

En myöskään enää majaile yksin. Fernando on kuulunut perheeseen jo tammikuusta 2014, mutta asumis- ja matkustusjärjestelyiden takia terraario on sijainnut toisessa osoitteessa. Tästä johtuen asunnon elävien sielujen lukumäärää nostavat tietysti myös lukuisat jauhopukit ja kenttäsirkat. 

38 / 262 ( 6.49 - 19.30 )

Ajat muuttuvat. Sadepisaroiden lisäksi taivaan ja maan välillä lentää keltaisia koivunlehtiä. Toisaalla drooneja. 

Perhoskämmekkä on täydessä kukassa. Kuukauden kastelemattomuuskaan ei näytä suuremmin vaikuttaneen. Muidenkin kasvien osalta säästyttiin suuremmitta tuhoitta. 

Jossain artikkelissa todettiin, että Nato ja Eurooppa ovat nyt ampuneet ensimmäiset laukauksensa tässä sodassa, kun Puolan ilmatilaan lentäneitä drooneja tuhottiin ilmatorjuntaohjuksin. Onneksi Suomeen tykitetään itänaapurista vielä vain propagandaa, mutta käytöstä poistettujen itä/länsirajan kiitoteiden korjailu droonikelpoisiksi voisi tehdä vastaavat tapahtumat nopeammin mahdollisiksi täälläkin. Mutta mihinkäs tässä kiire. 

"The Kremlin appears to be conducting a coordinated information campaign threatening Finland." (Institute Of The Study Of War, 18.9.2025)

Satellite Images Prove That It Takes Mere Months for Russia to Establish an Attack Drone Base from Scratch (The Baltic Sentinel / Postimees, 15.9.2025)

"Toinen Kiinaan, Intiaan ja Ukrainan sotaan liittyvä tärkeä käänne noteerattiin vain ohimennen suomalaisessa mediassa. Se oli Trumpin Euroopan unionille esittämä vaatimus, että EU:n on määrättävä sadan prosentin tulleja Kiinaa ja Intiaa vastaan ennen kuin Yhdysvallat on valmis lisäämään taloudellista painostusta Venäjää kohtaan." (Helsingin Sanomat, 18.9.2025)

Euroopan pitäisi ryhdistäytyä eikä olla nykyisen kaltainen nynny (HS, 19.9.2025)

Nämä olivat lähtiessä kesken, mutta jäivät varalta kotiin kirjahyllyyn 

odottamaan parempia aikoja.

Kun muistelee tehtyä Euroopan kierrosta, parhaiten mieleen ovat jääneet äänet. Tuulettomassa kesäyössä Via Baltican varrella ei hiljaisuudesta voinut nauttia montaakaan minuuttia kerrallaan, kun edellisen rekan ääni haipui ja seuraavan alkoi kuulua horisontista. Liettuan itärajalla pimenneen yön hiljaisuutta rikkoivat vain satunnaiset paukaukset, joiden olisi voinut kuvitella torjuvan pellolle laskeutuvia hanhia, jos ympärillä olisi sattunut olemaan suuria peltoaukeita tai lintuparvia. Aamulla puhelimen näytöltä saikin tavata varoitusta, jonka hälytysääntä en kuitenkaan ollut onnistunut kuulemaan, vaikka nukuinkin puhelin puolen metrin päässä korvasta. 

Olen bongannut median raportoineen kyseessä olleen ainakin 

tupakan salakuljettajien droonin, ukrainalaisen droonin ja venäläisen droonin. 

Totuutta en ole jaksanut selvittää. 

Prahassa majoituksemme oli suoraan lentokoneiden loppulaskeutumisen radan alla, joten tavallista kotoisampi lentomelu oli taattua. Muutenkin kaupunki osoittautui hivenen yllättäen reissun kohokohdaksi. Samaan lähiöön voisi tehdä vielä joskus paluunkin, sillä ympärillä oli parikin erittäin mukavasti polkujuoksuun soveltuvaa metsäaluetta. Ehkä kaupungin keskustasta löytyisi jotain kulttuuriakin? 

Ah, juuri tulleen tiedon mukaan kolme venäläistä hävittäjää lenteli vartin verran Viron ilmatilassa. Sattuuhan sitä. Ehkä eksyivät GPS-häirinnän takia. 

32 / 216 ( 4.08 - 22.34 )

7000 km 

Sverige

Norge

Danmark

Deutschland

Česko

Polska

Lietuva

Latvija

Eesti

25 / 171 ( - )

Sotaa siellä. Sotaa täällä. Ei mitään uutta keskiyön auringon alla. 

Sentään ei sada räntää. Viime vuotta muistellessa voi todeta sään olleen tänä keväänä kylmä ja sateinen. Onnekas kausi pitää taukoa tomaattien ja chilien kasvatuksesta. Edes salkopavut eivät lähteneet ulkona kasvamaan: syytän asiasta harakkaa ja laitan tarjolle herkullisten pavunversojen sijaan pähkinöitä. Turistit tunnistaa tällä hetkellä kevyttoppatakeista. 

Kesällä 2022 alelaarista puoleen hintaan ostettu perhoskämmekkä tekee vihdoin kukkavanaa. Mielenkiinnolla odotan millainen kukinnasta muodostuu ja minkälaisella syklillä orkidea aikoo tätä vaihetta toistaa, sillä käytän lannoitukseen ainoastaan orgaanisia tuotteita, joita ei markkinoilla mullattomiin kasvupohjiin sopivina ole lähes lainkaan. Juhlistin tätä kasvun ihmettä jo hieman ennakkoon ja hankin kaksi uutta puolen hinnan orkideaa: oletetut Epidendrum centropetalum ja Zygopetalum 'Impasto Blue' (kuvassa ylhäällä). Molemmat ovat jatkaneet kasvuaan tänne pohjolan perukoille päätymisestään huolimatta, aika näyttää miten näiden kanssa käy. 

Yksi uudenvuodenlupauksistani oli napata kuva tästä sisustuselementistä auringonlaskun valossa. Tehty. 

Luistimetkin on voinut laittaa naulaan odottelemaan syksyisempiä ilmanaloja. Onneksi tauko jää alle kahden kuukauden mittaiseksi. Luistelu on antanut viime aikoina täydellisen tekosyyvastauksen, kun tutut ja tuntemattomat ovat udelleet mitä oikein elämässäni tällä hetkellä teen. Toivottavasti tulevalla talvikaudella voisin kasvattaa viikoittaista jääaikaa kolmesta tunnista neljään. Tälläkin harjoitustuntimäärällä on kuitenkin voinut huomata selkeän eron kaikessa tekemisessä verrattuna siihen, kuin jääaikaa oli vain tunti viikossa. Hidastahan kaiken oppiminen ja etenkin uudelleenoppiminen tässä kehittyvässä keski-iässä alkaa olemaan, mutta kulunutta kautta tarkastellessa voin sentään todeta hypyistä oppineeni suhteellisen varman flipin, tehneeni ensimmäiset tunnistettavat lutzit ja kaikkinensa oppineeni paremmin hyppäämään pienestä vauhdista, vaikka lähes kaikki hypyt valmennuksen alla tehdäänkin paikaltaan. Piruettien onnistumisvarmuuskin on parantunut ehkä 1/20:stä 1/19:een. Jään ulkopuolella puolentoista kierroksen rotaatiohyppy onnistuu jo helposti, ehtisiköhän sen kesän aikana saada kahteen...

11 / 75 ( 6.32 - 18.20 )

Päivä ja yö ovat jälleen lähes yhtä pitkät. Puiden ympärillä näkyy jo pälviä. Tämä on ollut outo talvi.

Maailman tilanne on, mitä on. Ehkä on parempi keskittyä yksinkertaisiin asioihin. Kuten jatkaa aiheesta taitoluistelu ja taitoluistimet, jotka eivät kyllä ole kovinkaan yksinkertaisia. 

Luistimet eivät myöskään ole harrastusvälineistä edullisimmasta päästä, jos luistelua haluaa harrastaa tavoitteellisesti. Vaikka sosiaalisessa mediassa joskus kirjoitetaankin vinoon aloittelijoista, joiden ensimmäinen opeteltu taito on mahdollisimman kalliiden taitoluistinten hankinta, omien havaintojeni mukaan etenkin suomalaisilla tekojäillä näkyy huomattavasti enemmän aloittelijoita "markettiluistimien", edullisten merkkiluistimien tai muuten loppuun käytettyjen luistinten kanssa. 

Osun satunnaisesti yhtä aikaa yleisöjäille yli 80-vuotiaan urheilullisen henkilön kanssa, joka on kertonut ostaneensa luistimensa joskus 60-luvulla. Luisteleminen siis onnistuu hyvinkin vanhoilla ja kuluneilla luistimilla, kunhan et tee muuta kuin rauhallisia potkuja eteenpäin. Kun ryhdytään viettämään pidempiä aikoja yhdellä jalalla, tarvitaan jonkin tunnetun valmistajan luistinkenkä, jonka kovuusluokitus (stiffness) on ilmoitettu. Kun vietetään enemmän aikaa molemmat jalat ilmassa, vain taivas on rajana sopivan luistinkengän valinnassa. Nämä ovat toki vain omia periaatteitani. Tunnettuja luistinmerkkejä helposti Suomesta saatavilla ovat Risport, Edea, Jackson, Riedell ja Graf (jonka malleista Victoria ja Davos tosin menevät markettiluistin-kategoriaan). Harvinaisempia valmistajia ovat Aura, Avanta, Gam, Harlick, SP Teri ja Wifa. 

Luistintohtori on kirjoittanut erittäin hyvän oppaan luistinten ostajalle, jossa käsitellään myös käytettyjen luistinten hankintaa. Kaikkein helpointahan on kävellä sisään taitoluistimiin erikoistuneeseen ja asiantuntevaan liikkeeseen, sovittaa mahdollisimman monta uutta tai käytettyä luistinta ja keskustella myyjän kanssa mahdollisesti tarvittavista muokkauksista. Valitettavasti omienkin kokemuksieni perusteella myyjän ammattitaito ei aina riitä kohtaamaan ostajan tarpeita, puhumattakaan siitä että matka tällaiseen liikkeeseen saattaa olla satoja kilometrejä. Käytetyt luistimet ovat liikkeissä kunnoltaan tarkastettuja ja yleensä tämän mukaan hinnoiteltuja, mutta jos luistimet hankkii urheiludivarista, kirpputorilta, Torista tai esimerkiksi Facebookin Taitoluistelukirpputorilta, kannattaa hieman itse perehtyä aiheeseen. 

Postauksen pääkuvassa ovat Risport RF3 (< 2016) ja Risport RF3 Pro (2024). Ensiksi mainitut hankin hyväkuntoisina käytettyinä ja jälkimmäiset ovat tällä hetkellä käytössä. Omaan silmääni vanhempikaan luistin ei näytä kuvassa erityisen huonokuntoiselta, mutta todellisuudessa kenkä oli jo sen verran murtunut, etten enää itse voinut niitä käyttää. Fyysistä luistinta tarkastellessa oli helpompi huomata, että varsiosa oli lähtenyt antamaan periksi eteenpäin, vaikkei tyypillisimmässä murtumakohdassa nilkan taitteessa alimpien kiinnityskoukkujen välissä näykään selkeää taittumajälkeä. Jostain syystä ainakin tämä malli itselläni rasittuu eniten juuri tuosta akillesjänteen kohdalta, huomaan jo uusissakin luistimissa siinä pehmentymistä, vaikka niillä käyttöikää onkin vasta kahdeksan kuukautta (~80 käyttötuntia). Kykenin luistelemaan vanhemmilla kengillä n. 50 tuntia, joten toivon että nykyiset kestävät käytössä vielä ainakin toisen kauden. 

Kuvassa voi havaita murtumaa sekä kantapään sivussa, että varren yläosassa alkaen kuvan vasemmasta ylänurkasta. Myin nämä luistimet terien hinnalla ja sinällään ne olivat vielä aivan kelvolliset koulun luistelutunneille tai kentän ympäri kiertämiseen. 

Mihin kiinnittää huomiota käytetyn luistimen kunnossa, etenkin jos tarkoitus on harjoitella ohjatusti? Ensimmäiseksi kannattaa katsoa, ettei varressa näy missään minkäänlaista taitetta tai kulumaa edellä mainitussa kohdassa. Seuraavaksi kokeilla puristaa vartta nilkan alaosasta sekä sivusuunnassa (kengän puoliskoja yhteen), että etu-taka -akselilla (sormet koukkureunalla ja peukalot kantapään yläreunan kohdalla). Tämän kohdan ei pitäisi antaa lainkaan periksi. Varren yläosa saattaa antaa jonkin verran sivusuunnassa periksi, esimerkiksi nykyisistä luistimistani saan varret puristettua jo liki yhteen ilman suurempaa voimaa. Jos varret osuvat yhteen peukalon ja etusormen puristusotteella, ovat luistimet harrastamiseen kelvottomat. Sisäpuolelta kannattaa tarkistaa kantapään kohta, rispaantunut kangas tulee aiheuttamaan hiertymiä. Kovin ohueksi painunut läppä saattaa aiheuttaa helpommin painevammoja nauhoista, kannattaa myös kokeilla että läpän ompeleet ovat tukevasti kiinni varpaiden päältä. Ulkopuolelta kannattaa tarkistaa, että pohjan ja kengän liitoskohta on siisti, lisäksi jos luistimissa ei ole teriä kiinnitettynä, kannattaa huomioida kuinka monet kiinnitysreiät on valmiiksi porattuina. Avoimiksi jätetyistä rei'istä pääsee kosteutta pohjan sisään jolloin se turpoaa epätasaiseksi. Vähäinen tummentuma terän alle jäävässä osassa on normaalia. 

Terät ja niiden teroitus eivät ole sen vähempiarvoisempia kuin itse kengätkään. Pääkuvassa vasemmanpuoleisen luistimen terä on teroitettu virheellisesti: kärkipiikin takaa ei pitäisi lähteä suoraa linjaa ja kromittoman osuuden pitäisi olla tasakorkea koko terän matkalla. Tämä on onnistuttu aiheuttamaan yhdellä teroituksella liikkeessä, joka on erikoistunut jääkiekkoon, mutta mainostaa myös teroittavansa taitoluistimet ammattitaidolla. Kun kromitonta teräosaa on enää hyvin vähän (1-2mm) jäljellä, terät ovat käyttöikänsä päässä. Teroituspinnalla oleva kevyt pintaruoste ei ole ongelma, mutta paksu kerros ja/tai sivupinnalle levinnyt ruoste ovat syy jättää kyseiset terät käyttämättä. Terien kiinnityskin vaikuttaa, se kun voidaan oletusarvoisen keskilinjan sijaan tehdä painottaen ulko- ta sisäreunaa, jos luistelijalla on ollut esimerkiksi nilkkojen asentovirhe. Tällöin uuden luistelijan saattaa olla liki mahdotonta onnistua suorittamaan kaaren käyttöä optimaalisella tavalla. Lopuksi terä on voitu myös kiinnittää virheellisesti, kuten kävi itselleni uusien luistinten ja uusien terien kanssa alaan erikoistuneessa liikkeessä. Vaikka kiinnitys oli vain aavistuksen kiero, sen kyllä kuuli ja tunsi aivan perusluistelussakin. 

Viimeisenä huomio luistinten ilmoitettuihin kovuus- tai jäykkyyslukuihin: niillä ei ole eri valmistajien kesken yhteistä standardia. Lisäksi markkinoinnissa käytetyt kuvaukset esimerkiksi "sopii aloittelijalle" "sopii kaksois- ja kolmoishyppyihin" koskevat pääasiassa lapsen tai nuoren kokoisia henkilöitä. Aikuinen joutuu siis hankkimaan yleensä suositeltua tukevamman kengän, etenkin jos on taustaa muista urheilulajeista tai haluaa luistimen kestävän enemmän kuin yhden kauden. 

Luistelu näyttää helpolta mutta tuntuu usein vaikealta, jo aivan oleellisista varusteista lähtien. Kirjoitinkin tämän postauksen toivoen, että siitä jollekin tiedonhakijalle olisi joskus hyötyä. Blogin haetuin ja luetuin teksti kun käsittelee monitoimikonetta ongelmineen, hopeasijaa pitää arvostelu futonpatjasta. 

9 / 55 ( 7.50 - 17.11 )

Kevät tuli? Lumi suli. Nythän on vasta helmikuu! 

Ehkä taivaskin vain itkee. Kolme vuotta ja edelleen tuntuu uutisia seuratessa, että syyttä ja suotta. Nyt päättävissä asemissa olevat sentään vakuuttavat olevansa huolestuneita. Ehkä Euroopan pitäisi panostaa puolustukseen. Ehkä Ukrainaan pitäisi saada rauha, joka ei ole kolmen maailmanmahteina itseään pitävän diktatuurin keskinäinen sopimus. Ehkä näiden asioiden tarkempi pohdinta olisi kannattanut suorittaa jo 2 vuotta ja 11 kuukautta sitten. 

23.2.2025

On jo pidempään pitänyt kirjoittaa venäläisistä ympyröistä. Ei kuitenkaan sisäpiirijuoruista, vaan julkisesti saatavilla olevasta lentoliikennedatasta havaittavista signaalihäiriöistä venäjän alueella ja erityisesti tilanteista, jossa yksi tai useampi lentokone näyttää lentävän ympyrää jokseenkin epäloogisessa sijainnissa. Itse merkitsin ylös ensimmäisen havainnon ADS-B Exchangessa 10.1.2023, mutta todennäköisesti sitä on voitu havaita aiemminkin. Hieman myöhemmin sitä alkoi esiintyä myös Flightradar24:ssa. Mistään harvinaisesta häiriöstä ei ole kyse. 

Ajattelin ensin että kyse on vain palveluntarjoajan datan häiriöistä, joilla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa. Jossain vaiheessa häiriöitä alkoi esiintyä yhdenaikaisesti ja yhdistettävästi uutisoitujen tapahtumien kanssa, kuten putinin matkustaessa valko-venäjälle. Eilen illalla havaitsin häiriön rjazanin lounaispuolella ja aamulla silmiini sattui uutinen, että paikalliseen öljynjalostamoon on tehty drooni-isku. 

Ukraina iski taas öljynjalostamoon, Venäjä lähetti vajaat 200 lennokkia Ukrainaan (Helsingin Sanomat, 24.2.2025)

Сили оборони. Лейтенант Андрій Коваленко. Керівник ЦПД РНБО (Telegram, 24.2.2025)

Kyseisessä ympyrän kiertämisessä on kyseessä GNSS/GPS spoofing, suomeksi toisissa konteksteissa identiteettihuijaus tai tekeytymishyökkäys. Paikkatietodatasta puhuttaessa kumpikaan ei ihan osu kohdilleen, kuten ei tässä tapauksessa GPS-signaalikaan. Samaan kategoriaan menevät Suomessakin itärajan läheisyydessä havaitut GPS-häiriöt. 

Live GPS Spoofing and Jamming Tracker Map

Above Us Only Stars: Exposing GPS Spoofing in Russia and Syria (C4ADS, 26.3.2019)

Yllä olevassa julkaisussa todetaan, että venäjä on käyttänyt GPS-häirintää ja siihen tarkoitettuja kiinteitä ja liikuteltavia laitteita tärkeiden henkilöiden ja sotilaskohteiden lähistöllä. Ympyröiden syvempää merkitystä siitä ei kuitenkaan selviä, käytetty materiaali on lähinnä laivaliikenteen seurannasta peräisin. Arkistoni perusteella suurimmassa osassa havaintoja lentokone näyttää lentävän normaalissa matkakorkeudessa tai laskupolulla, mutta nopeus on lähes aina todellisuudessa mahdoton alle sata solmua tunnissa. Mietin ensin onko häiriössä kyse oikeasti ilmassa olevasta droonista, joka syöttää järjestelmään valheellisesti jonkin lennon tunnusta. Ympyröitä ilmaantuu niin kaupunkien laitamille, kuin keskelle maaseutuakin, joskus jopa niin että valtatie halkaisee ympyrän kauniisti kahtia. 

Yhdistettynä eilisillan havainto, aamuyön toinen havainto ja aamun uutinen, tuottivat ajatuksen, että kyseessä tässä tapauksessa voisi olla droonitorjunta. Tästä eteenpäin kyseessä on puhdas spekulaatio. Voisiko häiriöympyrän keskipisteessä sijaita häiriölähetin? Oheisessa kuvassa lähelle ympyrän keskikohtaa sijoittuu muodostelma, joka saattaa toki aivan hyvin olla viereisen kylän peruna- tai kaaliauma. Googlen Street View-näkymässä vuodelta 2019 paikalle johtaa hädin tuskin havaittava peltoura. 

SVR2448 oli mitä todennäköisimmin laskeutumassa normaalissa aikataulussa moskovaan neljältä aamuyöllä. Jälkeenpäin tarkasteltuna häiriötä ei esiintynyt merkittävästi näiden ajankohtien välillä. 
54.520966, 39.618682

Lopulta en oikeastaan itsekään halua uskoa tähän teoriaan, koska jopa suomalaista julkisen infrastruktuurin tietojen vapaata jakamista tyhmempää olisi mahdollistaa elektronisen ilmatorjunnan sijainnin näkyminen kaikille saatavilla olevasta palvelusta. Ihmetellään ympyröitä jatkossakin. 

7 / 45 ( 8.28 - 16.35 )

Aurinko tekee jo täyden työpäivän. Talven kylmin on takana. Toivottavasti pimeyskin väistyy.

Metsäpalon syttymiseen riittää yksi kipinä. Globaalin vessapaperikriisin kehittymiseen muutama viesti sosiaalisessa mediassa. Elämme mielenkiintoista viikonloppua, tunnelma on hieman samanlainen kuin kohta kolme vuotta sitten, jolloin tuli heti herättyä tarkistettua, onko Ukrainan presidentti vielä hengissä. Nyt vain joutuu kauhunsekaisin tuntein lukemaan, mitä Yhdysvaltain presidentti on sanonut. 

Suomen pääministeri ilmoittaa olevansa estynyt lähtemään Müncheniin, kunnes ei olekaan. Yhdysvaltain ilmavoimien bisnesjetti heittää keikan moskovassa. B-52 harjoittelee Skandinavian taivaalla, kuten tavallista. 

Ydinonnettomuuden suojarakenteisiin isketään. Kukaan ei enää järkyty.