3.5.19

18 / 123 ( 4.38 - 21.54 )

Minulla on tatuointeja. Kun kävelen vastaan kaupungilla kesäisenä päivänä, et todennäköisesti huomaa niitä. Muuten ulkonäöstä voi tietenkin tehdä olettamuksia.

En kadu yhtäkään tatuointiani. En usko että edes vanhemmalla iällä tulen tuntemaan katumusta siitä, että sellaisia olen antanut merkitä ihooni.

Minulla on koko yläselän kokoinen tatuointi ja siitä kaikki alkoi. Aihe on jossain määrin geneerinen, mutta täysin vastaavalla idealla toteutettuja ei vielä ole tullut vastaan. Annoin tekijälle idean ja hän sai toteuttaa sen melko pitkälti vapaalla kädellä.

Tatuointini on antanut inspiraatiota ainakin yhteen cd-levyn kansitaiteeseen, death metal -kappaleeseen ja julkisesti esitettyyn runoon. Ajattelin että ottamalla ensimmäiseksi tarpeeksi ison kuvan, poistuisi tarve ottaa lisää tatuointeja. Olin sinällään väärässä.

Minulla on arpitatuointi, eli ihon pintakerrosta poistamalla tehty kuvio. Tämä projekti alkoi edellisen kuvan jälkeen ja jatkuu melko varmasti loppuelämäni. Herättää ihmisissä usein kysymyksiä.

Minulla on tekstitatuointi. Siinä on kahta kieltä ja kahta kirjoitusmerkistöä.  En muista enää fontin nimeä, mutta suunnittelin ulkoasun itse.

Minulla on kaksi itse piirtämääni tatuointia. Nämä tatuoinnit on myös tehty kaverin olohuoneessa. En jotenkaan enää osaa kuvitella itseäni tatuoitavaksi satunnaisessa liiketilassa.

Minulla on käsin isketty eli "stick and poke" -tatuointi. Se on otettu keskellä taidemuseon näyttelyhallia julkisessa tilaisuudessa. En vain voinut vastustaa mahdollisuutta ja tartuin siihen ilman ennakkosuunnittelua.

Tämän lisäksi korvalehtiäni koristaa normaalia paksummat korvakorut. Minulla on ollut väliaikainen korsettilävistys selässäni. Olen roikkunut pariinkin otteeseen niin sanotusti lihakoukuissa eli kokenut "body suspension".

Harrastuksensa kullakin.

2 kommenttia:

  1. Itse en oikein tykkää tatuoinneista, mutta onneksi mun ei tarvitse tykätäkään. :-) Enkä varmaan koskaan uskaltaisi ottaa yhtäkään tatuointia, kun oon niin tolkuttoman kivunarka. Siksi kuulostikin aika hurjalta lukea, millainen valikoima sinulla on tatuointeja. Kuulostaa kyllä siltä, että tatuointisi saattavat olla varsin hienon näköisiä ja persoonallisiakin!

    Sattuuko tatuoinnin tekeminen muuten oikeasti kuinka paljon? Tosin olet ehkä väärä ihminen vastaamaan tähän, jos olet roikkunut lihakoukussakin. :-D Mullehan jo pelkkä hammaslääkärireissukin oli sellaista tuskaa, että tärisin kuin horkassa, ja paidanselkämys oli tuskanhiestä märkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienosta en tiedä, mutta tuskinpa ainakaan samanlaisia kuin nuo omasta päästä syntyneet tulee aivan heti vastaan.

      Tatuoinnin aiheuttama kipu riippuu aika paljon ruumiinosasta, mihin se tehdään. Ehkä sitä voisi verrata siihen, kun sormenpäästä otetaan verinäyte, mutta se tunne jatkuukin pidempään. Nopeasti iho ja hermopäätteet kyllä turtuvat neulaan, eli alun jälkeen fiilis on että joku vaan raapii intensiivisesti. Paitsi, kun mennään herkille ihoalueille, esimerkiksi itselläni lähemmäs kylkiä ja kainaloita tuolta selän puolelta. Se tuntuu siltä kun olisi verikoeneulan sijaan otettu keittiöveitsi käyttöön. :D


      Itsekin inhoan hammaslääkärissä käyntiä sydämeni pohjasta. En ymmärrä, miksi Suomessa kaikki toimenpiteet pitää tehdä mahdollisimman paljon kipua ja kärsimystä asiakkaalle aiheuttaen... Tai siltä se ainakin tuntuu.

      Poista