13 / 88 ( 5.47 - 19.01 )

Tästä meinasi muotoutua ensin vallan kuvaton postaus, koska kevään sohjoiset ja loskaiset kelit eivät ole innostaneet kaivamaan edes puhelimen kameraa taskusta. Oikeastaan ajattelin vain tulla jakamaan yhden reseptin. Kaivelin kuitenkin kansioita ja ajattelin, että ehkä tämä on hyvä väli julkaista jokusen vuoden vanha kuva kirjoittajasta, sopivaa anonymiteettiä noudattaen toki. 

Olen siellä täällä vuosien mittaan törmännyt käsitteeseen banaanileipä tai banana loaf, mutten ole ikinä perehtynyt sen tarkemmin, mitä kyseisellä käntyllä tarkoitetaan. Ilmeisesti idea on peräisin Amerikan mantereelta, mikä ei ollenkaan yllätä kun tarkastelee, kuinka paljon sokeria keskimääräiseen reseptiin käytetään. Ajatus lähti parista hieman liian kypsäksi päässeestä banaanista ja parasta ennen -päivänsä ylittäneistä kananmunista. Koska halusin maksimoida munien määrän ja käyttää niitä aineita joita kaapeista valmiiksi löytyi, päädyin käyttämään alun perin Sikke Sumarin ruokablogissa julkaistua reseptiä sovellettuna. Lopputulos oli yllättävän hyvä, lukuun ottamatta sitä etten eritysemmin pidä banaanin mausta leipomuksissa. Käytin lähes pelkkää täysjyväspelttijauhoa, puhdasta vehnäjauhoa saattaa joutua käyttämään hieman reilummin. Jatkossa voisi kokeilla korvata banaanit kokonaan vaikka sokeroidulla omenasoseella ja jättää reseptistä sokerin kokonaan pois.

2 banaania

2 kananmunaa

200 g maitorahkaa

1 dl rypsiöljyä

100 g sokeria

300 g jauhoja

1 tl ruokasoodaa

1 tl leivinjauhetta

1 - 2 tl kardemummaa

175 °C n. 60 minuuttia

Soseuta banaanit ja vatkaa kaikki kosteat aineet sekaisin, itse käytin sähkövatkainta. Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää ne taikinaan osissa. Paista esimerkiksi leivinpaperilla vuoratussa leipävuoassa uunin alaosassa, sillä taikina kohoaa jonkin verran ja ottaa helposti väriä. Valmiina leipä on sisältä melko kosteaa, muttei enää tartu puiseen tikkuun. 

Ulkona paistaa aurinko ja sataa räntää vaakatasossa.