7.3.19

10 / 66

Varjoselfie. Tästä uskaltaa mennä virtaavan veden yli, kun jää on kantanut hirvenkin.
Pikkukevät on taas kääntynyt talveksi. Vesisateet ja niitä seuranneet pakkaset ovat saaneet hangen pinnan painumaan ja jäätymään niin, etteivät porot tunturi-Lapissa saa kaivettua tarpeeksi syötävää. Yöllisen 33 pakkasasteen jäljiltä talossa oli aamulla 12 astetta lämmintä. 

Joku on taivaalta tipahtanut.
Vietin osan itseopiskeluviikosta tai toisin sanoen hiihtolomasta puolen suvun kotipaikalla itärajan tuntumassa. Sää oli suosiollinen, päivät olivat aurinkoisia ja sopivan kylmiä, välillä satoi ohuen lumikerroksen joka helpotti eläinten jälkien tarkkailua. Ilokseni huomasin, että metsäkanalintujen jälkiä on entiseen verrattuna runsaasti, kun taas kettujen jäljet olivat vähentyneet. Myös hirvi oletettavan vasan kanssa on kuljeskellut tilan mailla ja lähiympäristössä. Hanki oli lumikengillä liikkumiseen siedettävä, pitävä taso löytyi useimmiten noin kymmenen sentin syvyydestä, välillä jalka tosin humpsahti koko hangen läpi. Vesistöillä liikkuminen oli pääosin helppoa, hanki kantoi lainkaan upottamatta. Moottorikelkoilla liikkuville olosuhteet eivät olleet niin hyvät, hangen alla oli parinkymmenen sentin sohjokerros. 




Ehdin tällä viikolla olla kotona alle vuorokauden ja tätäkin kirjoitan bussissa istuen. Toisaalta tekee levottomalle sielulle hyvää olla liikkeellä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti