45 / 309

Venyttelin kirjoittamista, koska tiedossa oli reissu pohjoisemmaksi ja ajattelin vihdoin ulkoiluttaa oikeaakin kameraa. Ulkoilutukseksi se tosin jäikin, kymmenen asteen pakkanen ja vieno tunturituuli olivat akkujen mielestä syy ryhtyä talviunille. Tyytyminen oli taas puhelimen kameraan, siinä akku sentään useamman päivän pakkasesta riippumatta. Elän jo valmiiksi epätoivossa miten selviän, kun tuosta puhelimesta aika jättää ja joudun hankkimaan uuden, jossa ei akku enää kestäkään kolmea päivää käytössä. 

Kameraa tuli kanniskeltua yhdellä karpaloreissulla 

jonkin aikaa sitten. 

Kävin hätäisesti tunturi-Lapin puolella tutustumassa poron ruhon osien käsittelyyn ja jalostukseen. Oli ihan mukava päästä taas heiluttaman veistä, vaikka hieman hirvittikin että homma aloitettiin sisäfileen käsittelyllä. Onneksi se porolla ei käytännössä vaadi veistä lähes lainkaan. Paistien leikkuu tuli pääpiirteittäin tutuksi, mutta vaatisi useamman päivän että se alkaisi mennä rutiinilla. Kyljet alkoivat toisena päivänä sujua jo melko mallikkaasti. Ehkä pitää ensi syksyksi ostaa kokonainen vasa ja käydä opissa miten se paloitellaan. 

Samalla reissulla oli tietenkin hyvä käydä myös harrastamassa tuleen tuijotusta ja tuntureiden tutkiskelua, vaikka autiotupien käyttösääntöjä tulikin hieman venyteltyä kun jalkaisin liikkumista tuli vain muutamasta sadasta metristä muutamaan kilometriin. Ehkä synninpäästöksi voi lukea sen, että tupien käyttöaste lienee melko alhainen tällä hetkellä. Punaisenhiekan tuvalla tosin kaminassa vielä hehkuivat edellisen kävijän hiilet ja keskellä viikkoakin paikalle eksyi aamutuimaan muita ihmisiä. Kuulemma kesällä kävijämäärät saattavat olla satoja ihmisiä päivässä, enkä yhtään ihmettele sillä paikka on todella kaunis vaikkei tihkusateinen syvän syksyn aamu ehkä parhaita puolia tuonutkaan esille. 

Mustavaaran autiotupa

Mustavaaran autiotupa tai vanha porokämppä on vieraskirjankin mukaan vähemmän ruuhkainen, muttei lainkaan vähemmän viehättävä. Puron rannassa on täydellinen paikka riippumatolle, vaikka tällä reissulla tulikin vain testattua makuupussista askarrellun underquiltin käytettävyyttä. Muutamia parannuksia sille pitänee tehdä ja käydä suorittamassa koenukkuminen jossain kaupungin liepeillä. 

Viikonloppuna tuli käytyä kokeilemassa myös oman alan opiskelijoiden viikonloppukokoontumista. Jouduin jopa harmittelemaan, että lavatanssikurssin käyminen on aina jäänyt vain suunnitteluasteelle, sillä tuolla olisi ollut käyttöä tanssitaidolle. Enpä olisi uskonut, että parikymppiset opiskelijat vietävät lauantai-iltaa humpan ja foxin pyörteissä. 

Tämä on todennäköisesti riekko, vaikka tulikin vastaan puurajan yläpuolella. 

Pallaksella tosin on havaintoja myös kiirunoista.