Eteläisellä taivaalla voi nähdä kummallisia valoilmiöitä. Ilmiömäisiä valoja sai nähdä myös, kun valtavaan betonihalliin oli sijoitettu yli kymmenen lasertykkiä ja sata muuta liikkuvaa valoa. Kaikilla aikakausilla on päätöksensä.
Tänään on yhden aikakauden päivä numero 300. Termiä 300 on kuultu käytettävän haavoittuneista sotilaista. Vaikka sota jatkuu, aion itse tehdä tästä päivästä päätepisteen.
Tosin vain tapahtumien aktiiviselle seuraamiselle. Alkuvuodesta luin jonkin liittyvän artikkelin, jossa kirjoittaja kertoi tekevänsä käytännön elämän ihmiskoetta seuraamalla sodan tapahtumia intensiivisesti "doomskrollaamalla". En ole onnistunut löytämään kyseiseltä kirjoittajalta uutta artikkelia, jossa olisi käsitelty tämän ihmiskokeen etenemistä. Ehkä se on edelleen käynnissä. Omalla kohdallanikaan ei lopulta taida olla mitään oleellista raportoitavaa tästä eläinkokeesta. En ole kai tullut sen mielenvikaisemmaksi kuin jo olen. En ole menettänyt yöuniani ja muistan nähneeni enemmän sotaan liittyviä unia kaksi vuosikymmentä sitten. En ole kai muuttunut yhtään kyynisemmäksi koko ihmiskuntaa kohtaan, kuin mitä olen jo pitkään ollut.
Olen käyttänyt tilanteen seuraamiseen käytännössä tunnista kahteentoista tuntiin lähestulkoon jokaisena vuorokautena näiden kolmensadan päivän ajan. Kun työt tai muut velvollisuudet eivät ole haitanneet harrastusta, tuntimäärä on ollut lähempänä kymmentä kuin yhtä. Vasta viimeisen kuukauden aikana olen joutunut patistelemaan itseäni tekemään tavanomaista sivustohaarukointia. Ehkä muutokseen havahduttavin tekijä oli, kun huomasin katselevani analyyttisesti alle linkitettyä videota ukrainalaisesta ensihoitopaikasta kiinnittäen huomiota lähinnä toimintatapoihin, käytäntöihin, taustatapahtumiin ja vertaavani näitä mielikuviin, joita olin saanut lapsena ja nuorena lukemistani kirjoituksista joukkosidontapaikoista.
«Накрилася моя війна» — репортаж із Бахмута (Hromadske, 10.12.2022)
Onko tässä ollut mitään järkeä? Todennäköisesti ei. Ehkä aika näyttää. Ainakin kykenin ylläpitämään seurantaa nyt pidempään, kuin Euromaidanin aikaan tai vuonna 2014. Enkä todellakaan aio lopettaa nyt, vaan organisoida itseni ja toimintatapani uudelleen. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti