16.9.22

37 / 259 ( 6.39 - 19.43 )

Sato alkaa olla valmista. Nyt voi vihdoin syödä pakastimesta viimevuotiset marjat. Eihän sitä ikinä tiedä milloin kesää ei enää tulekaan. 


Viimeinenkin chili siirtyi ulkoa sisätiloihin. Kaikki ovat vielä karanteenissa ja odottelemassa suurempia ja pienempiä harvennustoimenpiteitä, jotta ne saa sisällä jonnekin mahtumaan. Tämä siis optimitilanteessa jossa kirvojen ja ripsiäisten kannat eivät räjähdä käsiin. Ensiksi mainittuihin olen kokeillut lähinnä mekaanista poistoa ja tilanne vaikuttaa olevan hallinnassa. Ripsiäisistä on joitakin havaintoja lähinnä C. annuumin kimpussa. Sisällä vaurioita niistä on alkanut tulla paavonnukkumattiin, joten petopunkkien hankinta lienee ajankohtaista. Toivottavasti säät eivät ehdi liian viileiksi. Harsosääskiäkin on taatusti yhden talven tarpeiksi. Onneksi toisilla tantereilla taistelut ovat sujuneet ilmeisesti paremmin. 

Sosiaalinen mediakin tuntui elävän sodan mukana taas pienen hetken kaiken kotimaisen juhlahumun jälkeen. Oikeassa elämässäkin tuli kohdattua tilanne, jossa heräämisen jälkeen ensimmäiset korviin kantautuvat sanat ovat "Navalny", "Ukraine", "war" ja useasti toistettu "блядь". Venäjän alkeiskurssi ei toteutunut, kuten olettaa saattoi. Kirosanoistahan sitä suomenkin opiskelu kai usein aloitetaan. 

Muutamia virrassa vastaan tulleita satunnaisia tarinoita sodasta ja niistä jotka sotivat: 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti