5.7.18

27 / 186


Toinen harjoittelu on pitänyt niin kiireisenä, ettei kirjoittamiselle ole jäänyt pahemmin aikaa. Tänään työpäivä oli kuitenkin vain kello kahdeksasta kello kahteen, eikä kahdeksasta kahdeksaan, joten oli hyvä hetki lähteä tutkimaan ympäristöä polkupyörällä. Kahdenkymmenen kilometrin lenkki sujui kyseenalaisella konkelilla kivuttomasti. Oli mielenkiintoista havainnoida, miten rehevää seutua tämä onkaan, vaikka napapiirille on linnuntietä vain kuutisenkymmentä kilometriä, verrattuna itärajan läheisyyteen samoilla leveyspiireillä. Tälläkin hetkellä näen siis Ruotsiin, kun katson ikkunasta. Toki meri ja sen pintatasokin on täällä huomattavasti lähempänä. Yleinen ilmapiirikin on ainakin omalta näkökannaltakin huomattavasti lähempänä Pohjanmaata, vaikka virallisesti Lapin puolella ollaankin.


Hylättyjen rakennusten bongaajalle nämä seudut ovat melkoinen aarreaitta. Tuntuu että joka viides talo on ollut asumaton jo vuosia, vaikka paljon näyttää olevan myös uusia omakotitaloja puolen hehtaarin hoidetulla pihanurmikolla varustettuina. Melko tiheään on myös 80- ja 90-luvuilla rakennettuja tyhjiä parinkymmenen lehmän navettarakennuksia. Suurimmilta peltoaukeilta näytetään tekevän rehua muutamaan nykyaikaiseen suurpihattoon, pienemmät alat ovat alkaneet puskittua Täällä maaseudun muutoksen havaitsee paremmin kuin harvaanasutussa idässä.

Kuvasta ei ehkä heti arvaisi, että ollaan lapissa jokitörmällä?
Harjoittelu on muuten sujunut mukavasti, olen päässyt olemaan mukana muun muassa lampaan kotiteurastuksessa ja joutunut ajamaan traktorilla myös valtatiellä. Pellonkin olen onnistunut äestämään kelvollisesti, huomenna edessä saattaa olla pyöröpaalien käärintää. Aikaisempi traktorinajokokemukseni rajoittuu siis muutamaan kokeilukertaan, joten melko uskaliaasti minut pistettiin lyhyen kertauksen jälkeen ajelemaan äkeen kanssa kymmenen kilometrin päähän pellolle. En siis ole pahemmin ajellut liikenteessä, kun en ole vielä tullut hankkineeksi B-ajo-oikeutta. Kukaan ei kuollut ja materiavahingoiltakin vältyttiin.

Hilla on tupella ja ensimmäiset jo raakileella törelikössäkin. Kohta se taas alkaa, hillahulluus..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti