Päivä ja yö ovat jälleen lähes yhtä pitkät. Puiden ympärillä näkyy jo pälviä. Tämä on ollut outo talvi.
Maailman tilanne on, mitä on. Ehkä on parempi keskittyä yksinkertaisiin asioihin. Kuten jatkaa aiheesta taitoluistelu ja taitoluistimet, jotka eivät kyllä ole kovinkaan yksinkertaisia.
Luistimet eivät myöskään ole harrastusvälineistä edullisimmasta päästä, jos luistelua haluaa harrastaa tavoitteellisesti. Vaikka sosiaalisessa mediassa joskus kirjoitetaankin vinoon aloittelijoista, joiden ensimmäinen opeteltu taito on mahdollisimman kalliiden taitoluistinten hankinta, omien havaintojeni mukaan etenkin suomalaisilla tekojäillä näkyy huomattavasti enemmän aloittelijoita "markettiluistimien", edullisten merkkiluistimien tai muuten loppuun käytettyjen luistinten kanssa.
Osun satunnaisesti yhtä aikaa yleisöjäille yli 80-vuotiaan urheilullisen henkilön kanssa, joka on kertonut ostaneensa luistimensa joskus 60-luvulla. Luisteleminen siis onnistuu hyvinkin vanhoilla ja kuluneilla luistimilla, kunhan et tee muuta kuin rauhallisia potkuja eteenpäin. Kun ryhdytään viettämään pidempiä aikoja yhdellä jalalla, tarvitaan jonkin tunnetun valmistajan luistinkenkä, jonka kovuusluokitus (stiffness) on ilmoitettu. Kun vietetään enemmän aikaa molemmat jalat ilmassa, vain taivas on rajana sopivan luistinkengän valinnassa. Nämä ovat toki vain omia periaatteitani. Tunnettuja luistinmerkkejä helposti Suomesta saatavilla ovat Risport, Edea, Jackson, Riedell ja Graf (jonka malleista Victoria ja Davos tosin menevät markettiluistin-kategoriaan). Harvinaisempia valmistajia ovat Aura, Avanta, Gam, Harlick, SP Teri ja Wifa.
Luistintohtori on kirjoittanut erittäin hyvän oppaan luistinten ostajalle, jossa käsitellään myös käytettyjen luistinten hankintaa. Kaikkein helpointahan on kävellä sisään taitoluistimiin erikoistuneeseen ja asiantuntevaan liikkeeseen, sovittaa mahdollisimman monta uutta tai käytettyä luistinta ja keskustella myyjän kanssa mahdollisesti tarvittavista muokkauksista. Valitettavasti omienkin kokemuksieni perusteella myyjän ammattitaito ei aina riitä kohtaamaan ostajan tarpeita, puhumattakaan siitä että matka tällaiseen liikkeeseen saattaa olla satoja kilometrejä. Käytetyt luistimet ovat liikkeissä kunnoltaan tarkastettuja ja yleensä tämän mukaan hinnoiteltuja, mutta jos luistimet hankkii urheiludivarista, kirpputorilta, Torista tai esimerkiksi Facebookin Taitoluistelukirpputorilta, kannattaa hieman itse perehtyä aiheeseen.
Postauksen pääkuvassa ovat Risport RF3 (< 2016) ja Risport RF3 Pro (2024). Ensiksi mainitut hankin hyväkuntoisina käytettyinä ja jälkimmäiset ovat tällä hetkellä käytössä. Omaan silmääni vanhempikaan luistin ei näytä kuvassa erityisen huonokuntoiselta, mutta todellisuudessa kenkä oli jo sen verran murtunut, etten enää itse voinut niitä käyttää. Fyysistä luistinta tarkastellessa oli helpompi huomata, että varsiosa oli lähtenyt antamaan periksi eteenpäin, vaikkei tyypillisimmässä murtumakohdassa nilkan taitteessa alimpien kiinnityskoukkujen välissä näykään selkeää taittumajälkeä. Jostain syystä ainakin tämä malli itselläni rasittuu eniten juuri tuosta akillesjänteen kohdalta, huomaan jo uusissakin luistimissa siinä pehmentymistä, vaikka niillä käyttöikää onkin vasta kahdeksan kuukautta (~80 käyttötuntia). Kykenin luistelemaan vanhemmilla kengillä n. 50 tuntia, joten toivon että nykyiset kestävät käytössä vielä ainakin toisen kauden.
Kuvassa voi havaita murtumaa sekä kantapään sivussa, että varren yläosassa alkaen kuvan vasemmasta ylänurkasta. Myin nämä luistimet terien hinnalla ja sinällään ne olivat vielä aivan kelvolliset koulun luistelutunneille tai kentän ympäri kiertämiseen.
Mihin kiinnittää huomiota käytetyn luistimen kunnossa, etenkin jos tarkoitus on harjoitella ohjatusti? Ensimmäiseksi kannattaa katsoa, ettei varressa näy missään minkäänlaista taitetta tai kulumaa edellä mainitussa kohdassa. Seuraavaksi kokeilla puristaa vartta nilkan alaosasta sekä sivusuunnassa (kengän puoliskoja yhteen), että etu-taka -akselilla (sormet koukkureunalla ja peukalot kantapään yläreunan kohdalla). Tämän kohdan ei pitäisi antaa lainkaan periksi. Varren yläosa saattaa antaa jonkin verran sivusuunnassa periksi, esimerkiksi nykyisistä luistimistani saan varret puristettua jo liki yhteen ilman suurempaa voimaa. Jos varret osuvat yhteen peukalon ja etusormen puristusotteella, ovat luistimet harrastamiseen kelvottomat. Sisäpuolelta kannattaa tarkistaa kantapään kohta, rispaantunut kangas tulee aiheuttamaan hiertymiä. Kovin ohueksi painunut läppä saattaa aiheuttaa helpommin painevammoja nauhoista, kannattaa myös kokeilla että läpän ompeleet ovat tukevasti kiinni varpaiden päältä. Ulkopuolelta kannattaa tarkistaa, että pohjan ja kengän liitoskohta on siisti, lisäksi jos luistimissa ei ole teriä kiinnitettynä, kannattaa huomioida kuinka monet kiinnitysreiät on valmiiksi porattuina. Avoimiksi jätetyistä rei'istä pääsee kosteutta pohjan sisään jolloin se turpoaa epätasaiseksi. Vähäinen tummentuma terän alle jäävässä osassa on normaalia.
Terät ja niiden teroitus eivät ole sen vähempiarvoisempia kuin itse kengätkään. Pääkuvassa vasemmanpuoleisen luistimen terä on teroitettu virheellisesti: kärkipiikin takaa ei pitäisi lähteä suoraa linjaa ja kromittoman osuuden pitäisi olla tasakorkea koko terän matkalla. Tämä on onnistuttu aiheuttamaan yhdellä teroituksella liikkeessä, joka on erikoistunut jääkiekkoon, mutta mainostaa myös teroittavansa taitoluistimet ammattitaidolla. Kun kromitonta teräosaa on enää hyvin vähän (1-2mm) jäljellä, terät ovat käyttöikänsä päässä. Teroituspinnalla oleva kevyt pintaruoste ei ole ongelma, mutta paksu kerros ja/tai sivupinnalle levinnyt ruoste ovat syy jättää kyseiset terät käyttämättä. Terien kiinnityskin vaikuttaa, se kun voidaan oletusarvoisen keskilinjan sijaan tehdä painottaen ulko- ta sisäreunaa, jos luistelijalla on ollut esimerkiksi nilkkojen asentovirhe. Tällöin uuden luistelijan saattaa olla liki mahdotonta onnistua suorittamaan kaaren käyttöä optimaalisella tavalla. Lopuksi terä on voitu myös kiinnittää virheellisesti, kuten kävi itselleni uusien luistinten ja uusien terien kanssa alaan erikoistuneessa liikkeessä. Vaikka kiinnitys oli vain aavistuksen kiero, sen kyllä kuuli ja tunsi aivan perusluistelussakin.
Viimeisenä huomio luistinten ilmoitettuihin kovuus- tai jäykkyyslukuihin: niillä ei ole eri valmistajien kesken yhteistä standardia. Lisäksi markkinoinnissa käytetyt kuvaukset esimerkiksi "sopii aloittelijalle" "sopii kaksois- ja kolmoishyppyihin" koskevat pääasiassa lapsen tai nuoren kokoisia henkilöitä. Aikuinen joutuu siis hankkimaan yleensä suositeltua tukevamman kengän, etenkin jos on taustaa muista urheilulajeista tai haluaa luistimen kestävän enemmän kuin yhden kauden.
Luistelu näyttää helpolta mutta tuntuu usein vaikealta, jo aivan oleellisista varusteista lähtien. Kirjoitinkin tämän postauksen toivoen, että siitä jollekin tiedonhakijalle olisi joskus hyötyä. Blogin haetuin ja luetuin teksti kun käsittelee monitoimikonetta ongelmineen, hopeasijaa pitää arvostelu futonpatjasta.
